Freudilaisten aiheiden myötä astumme psyykkisille alueille, jotka Freud virallisti ja syvensi ensimmäisessä ja toisessa aiheessa. topos eli paikkoja, joissa tapahtuu suhteita vastakkaisten aspektien, kuten tietoisuuden ja tiedostamattoman, sekä nautintoperiaatteen mukaisten impulssien ja niiden tukahduttamisen välillä.

freudin jäävuori

Freudilaiset aiheet viittaavat psyykkiset paikat Freud esitti teoriansa Unien tulkinnassa osana psykoanalyyttistä kokemustaan, ja sitä voidaan pitää psyykkisen moninaisuuden käsitteen perustana.

Freudilaiset aiheet viittaavat eräänlaiseen psyykkiseen jakautumiseen eli eroihin yksilön sisäisen todellisuuden ilmaisussa, todellisuudessa, joka heijastuu unissa ja jonka Freud näin ollen esitteli:

"Suuri Fechner esittää teoksessaan 'Psykofysiikka' eräiden unta koskevien pohdintojen jälkeen hypoteesinsa, jonka mukaan unen näyttämö on erilainen kuin valppaan esittävän elämän näyttämö. Mikään muu hypoteesi ei hänen mukaansa anna meille mahdollisuutta ymmärtää unen erityispiirteitä. Ajatus, joka meille näin tarjotaan, on se, että psyykkinen paikkakunta ." (Unien tulkinta s. 466).

Termi Topica on filosofiassa käytetty ilmaus ja tarkoittaa eri näkökantojen tai todistettavien teesien väittelyä; se juontuu latinankielisestä termistä ' topos". eli paikka, tila, jotakin rajattua, aivan kuten rajattuja ovat Freudin ensimmäisen ja toisen aiheen yhteydessä teoretisoimat psyykkiset alueet.

Ensimmäinen ajankohtainen

Freud esittelee ensimmäisen freudilaisen ajankohtaiskysymyksen Unien tulkinta -teoksessa, vaikka se kehittyykin aikaisemmista käsitteistä, jotka on esitetty teoksessa". Psykologian malli "vuodelta 1895 ja Fliessin kirjeissä (1. tammikuuta 1896 ja 6. joulukuuta 1896)".

Näin Freud esittelee käsitteen " psyykkinen paikkakunta ":

"Kuvitelkaamme siis psyykkinen laitteisto yhdistelmävälineeksi, jonka osille annamme nimeksi instanssit tai selvyyden vuoksi systeemit.

Myöhemmin kuvittelemme, että näillä järjestelmillä on jatkuva avaruudellinen suuntautuminen toisiinsa suunnilleen kuin kaukoputken eri linssisysteemeillä, eli yksi toisensa jälkeen." (Unien tulkinta, s. 466.)

Ensimmäisellä aihepiirillä Freud tunnistaa psyykkisten prosessien vaihtelun suuntaan, jossa ne ovat: tiedostamattomista tiedostettaviin tietoisuuden ulottuvilla oleviin prosesseihin, prosesseihin, jotka ovat: tiedostamaton tiedostamaton tiedostamaton tiedostamaton tiedostettu tiedostettu.

Freudilaiset ajankohtaiset aiheet Alitajuntainen

Ensimmäisen freudilaisen aihepiirin tiedostamaton on järjestelmä, jossa toimivat ajot ja vaistot, joita tietoisuus ei ymmärrä ja joiden pääsy tietoiseen järjestelmään on estetty.

Vaistot ja vaistot, jotka pysyvät aktiivisina ja pyrkivät pääsemään tietoisuuteen ja joita estävät poistamisen näkökohdat eli sensuurin vastaiset voimat. Näin ollen tiedostamattomat sisällöt voivat ilmaista itseään vain unissa tai fyysisten oireiden ja sairauskohtausten kautta.

Freud kirjoittaa aiheesta:

"Alitajunnan ytimen muodostavat ajurepresentaatiot, jotka pyrkivät lunastamaan investointinsa, siis halu-ajurit... Tässä järjestelmässä ei ole negaatiota, ei epäilyä eikä erilaisia varmuuden tasoja.

Kaikki tämä tulee esiin vasta sensuurityön kautta....... Tajuttomat prosessit tulevat tietomme ulottuville vain unen ja neuroosin olosuhteissa... Itsessään tiedostamattomat prosessit ovat tuntemattomia." (Metapsykologia s. 70-71).

On mahdollista verrata ensimmäisen topikin tiedostamattoman luonnetta toisen topikin esiin.

Freudilaiset aiheet Alitajuntainen tietoisuus

Esitietoisuus tarkoittaa tilaa, joka on tiedostamaton, mutta jonka tietoisuus palauttaa helposti mieleen.

Esitietoinen on erotettu tiedostamattomasta sensuurilla, jolla pyritään estämään tiedostamattoman sisällön pääsy esitietoiseen, ja se on erotettu tietoisesta toisenlaisella valikoivalla sensuurilla, jonka tehtävänä on tuoda esiin AINOASTAAN sellaista sisältöä, joka ei häiritse tietoisuutta. Esitietoiseen kuuluvat infantiilit ja ei-aktualisoituneet muistot, jotka voivat tulla esiin.

Tämä on Freudin määritelmä:

"Määrittelemme Preconsciousin viimeiseksi motoriseen ääripäähän asetetuista järjestelmistä osoittaaksemme, että siellä tapahtuvat kiihottumisprosessit voivat saavuttaa tietoisuuden ilman muita esteitä, jos tietyt ehdot täyttyvät, kuten tietty intensiteettitaso, tietty toiminnan jakautuminen, jonka määrittelemme huomioksi jne. Se on samanaikaisesti myösjärjestelmä, joka on avain vapaaehtoiseen liikkuvuuteen." (Unien tulkinta s. 470).

Itse asiassa esitietoisuus liittyy muistojen lisäksi myös automaattisiin toimintoihin, jotka on integroitu tietona ja jotka pysyvät käytettävissä, mutta tiedostamattomina. Esimerkiksi polkupyöräilyyn, autolla ajamiseen tai hiihtämiseen tarvittavat liikkeet liittyvät esitietoisuuteen. Liikkeet, jotka suoritetaan ajattelematta, koska ne on opittu ja ne säilyvät eräänlaisessa sisäisessä muistissa.upotettu kuin esitietoinen on.

Freudilaiset aiheet Tietoisuus

Tietoisuus, kuten termi itsessään osoittaa, liittyy todellisuuden tiedostamiseen. Se on toiminto, johon jokainen ihminen pääsee käsiksi jo pelkästään sen vuoksi, että hän on tunteva ja että hänellä on itsetietoisuus. Freud liittää sen kriittiseen instanssiin:

"Kriittinen instanssi on läheisemmässä yhteydessä tietoisuuteen kuin kritisoitu instanssi... Se seisoo seulana sen ja tietoisuuden välillä. Olemme myös löytäneet jonkin verran tukea sille, että kriittinen instanssi samaistetaan periaatteeseen, joka ohjaa valvovaa elämäämme ja päättää tietoisista vapaaehtoisista teoistamme." (The Interpretation of Dreams s. 470.)

Toinen ajankohtainen

Toinen freudilainen aihepiiri koostuu psyykkisestä jaosta egoon, superegoon ja idiin, ja se virallistettiin vuonna 1923, kun julkaistiin tutkielma " Ego ja id "Se noudattaa aiempaa käsitystä kolmesta psyykkisestä tasosta, jotka ovat tietoinen, tiedostamaton ja esitietoinen, josta se eroaa siten, että ensimmäisen topikin psyykkiset paikallisuudet saavat suuremman määrittelyn ja johdonmukaisuuden, ikään kuin ne olisivat persoonallisuuden autonomisia aspekteja.

Freudilaiset aiheet Id

Perintötekijät, vaistot, vaikutelmat, tarpeet ja halut, jotka ovat nautintoperiaatteen taustalla ja jotka purkautuvat libidinaalisen kohteen välittömien mielleyhtymien kautta (unet, päiväfantasiat, haaveet), löytyvät id:stä.

Termi Es on peräisin G. Groddeckiltä, ja se ilmaisee hänen kehittämänsä ajatuksen, jonka mukaan:

"Se, mitä kutsumme egoksemme, käyttäytyy elämässä pohjimmiltaan passiivisesti, ja tuntemattomat ja hallitsemattomat voimat kokevat meidät... Ihmisen kokee id." (The Book of the Id s. 14-15).

Ensimmäisessä freudilaisessa topikaalijärjestelmässä id on sama kuin tiedostamaton, mutta 'Minä ja id " Freud huomauttaa, että monet egon puolustusmekanismeista ovat tiedostamattomia, joten id erottaa itsensä määrittelemällä itsensä:

"suuri libidon ja yleisemmin ajoenergian varasto.....Id on kaaos... se on täynnä energiaa, mutta sillä ei ole organisaatiota, se ei ilmaise yhtenäistä tahtoa" (The Ego and the Id s. 258).

Välittömät reaktiot ja automaattiset refleksit kuuluvat id:hen. Se on fyysisen ja psyykkisen energian napa, joka on osittain perinnöllinen, osittain hankittu ja joka on jatkuvassa dynaamisessa jännitteessä (tai konfliktissa) egon ja superegon kanssa.

"Ymmärrämme, että meillä ei ole oikeutta kutsua tiedostamatonta järjestelmää egolle vieraaksi psyykkiseksi alueeksi, sillä tiedostamattomuus ei ole sen yksinomainen ominaisuus.

Emme siis enää käytä termiä tiedostamaton systemaattisessa merkityksessä, vaan annamme sille, mitä olemme tähän mennessä nimittäneet, paremman nimen, joka ei enää altista väärinkäsityksille. Nietzschen kielenkäytön mukaisesti ja Georg Groddeckin ehdotuksen mukaisesti kutsumme sitä tästä lähtien nimellä "Es".

Tämä persoonaton pronomini (saksan kielessä kolmannen persoonan pronomini) näyttää sopivan erityisen hyvin ilmaisemaan tämän psyykkisen provinssin jyrkkää luonnetta, sen ulkopuolisuutta Egoon nähden. Super-Ego Ego ja Es ovat siis ne kolme aluetta, territoriota, provinssia, joihin jaamme ihmisen psyykkisen laitteiston.

Näin ollen ES:ää voidaan pitää sellaisten mielihyväperiaatteen ohjaamien vaistomaisen impulssien säiliönä, jotka ovat suurelta osin tiedostamattomia, mutta eivät täysin. Ajatelkaa esimerkiksi nälän ja janon vaistoja, jotka ovat tietoisia, kun taas seksuaaliset impulssit eivät aina ole.

Freudilaiset ajankohtaiset aiheet Super-Ego

Yliminää pidetään egon toimintana, joka ilmenee pääasiassa sensuroivana ja kriittisenä roolina ja egon niiden puolien jatkuvana tarkkailuna, joista se poikkeaa. Se on suurelta osin tiedostamaton, ja se havaitaan osapuolena psyykkisessä konfliktissa, joka koskee kieltoa, halun täyttämättä jättämistä ja samanaikaista tietoisuutta tästä halusta.

Se voi olla yhtä aikaa oneirisen sensuurin kanssa, ja Freud itse määritteli sen "i":ksi. egon kuolema ".

Todellisuudessa superego sisältää sekä puhtaasti sensuuriin ja kieltoon liittyvän aspektin että mallin tai ihanteen aspektin, ja se voi olla yhtä aikaa eräänlainen moraalinen omatunto.

Superegon muodostuminen tapahtuu oidipaalisen kompleksin viimeisenä vaiheena, kun sekä miehet että naiset eri tavoin introjisoivat vanhempien kiellot ja syyllisyysprojektiot itseensä ja sublimoivat ne osaksi 'tunnistaminen' vanhempien kanssa.

Tätä rikastuttavat myöhemmin alkuperäisen ympäristön sosiaaliset ja kasvatukselliset vaikutteet, joten superego jäsentyy yhä enemmän ja:

"... sitä ei rakenneta vanhempien vaan heidän superegonsa mallin mukaan, se täyttyy samasta sisällöstä, siitä tulee perinteen väline, kaikkien niiden katoamattomien arvoarvostelmien väline, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle tätä tietä (Johdatus psykoanalyysiin s. 179).

Freudilaiset aiheet Ego

Ego on psyyken rakenne, joka on suhteessa (ja riippuvuussuhteessa) id:n pyrkimyksiin, superegon vaatimuksiin ja todellisuuden kohtaamiseen. Se esiintyy välittävänä funktiona, kuten " laakeri " yksilössä esiintyvien ristiriitaisten näkökohtien välillä, Freudin itsensä määrittelemän dynaamisen jännitteen jatkuvassa dynaamisessa jännitteessä:

"...ulkoisesta maailmasta uhkaava vaara, libidon, id:n ja superegon ankaruus (The ego and the id s. 517)".

Ego on linkki yksilössä tapahtuvien erilaisten psyykkisten prosessien välillä, ja se on todellisuusperiaatteen alainen käsittelemällä mielihyvän periaatetta, halua ja sen hillitsemistä silloin, kun käytettävissä ei ole libidinaalista kohdetta, johon ne voitaisiin sijoittaa.

Tunnistamme egon osaksi oneirista sensuuria puolustustoiminnossa, joka liittyy unen haluun ja unen jatkumisen tarpeeseen. Egolle kuuluva puolustusmekanismi käynnistyy sen seurauksena, mitä Freud kutsuu " hätämerkki "reaktio id:n ja todellisuuden uhkaaviin ajoihin :

"Ego käyttäytyy aivan kuten lääkäri analyyttisessä hoidossa, sillä se tarjoaa itsensä id:lle libidinomaisena objektina ja pyrkii saamaan id:n libidon kääntymään itseään vastaan. Se ei ole vain id:n auttaja, vaan myös id:n nöyrä palvelija, joka anelee isäntänsä rakkautta (kuten edellä s. 517-18 ).

Voimme siis ajatella egoa palvelijana, jota sortaa kaksi herraa, jotka antavat ristiriitaisia käskyjä: toisaalta superego, joka sensuroi, ja toisaalta id, joka haluaa.

Marzia Mazzavillani Copyright © Tekstin jäljentäminen kielletty

............................................................................................

Bibliografia:

• S. Freud Unien tulkinta Gulliver 1996
• S. Freud Psykologian suunnittelu teoksessa Works Bollati Boringhieri To vol. II.
• S. Freud Johdatus psykoanalyysiin teoksessa Works Bollati Boringhieri To vol. XI.
• S. Freud Metapsykologia teoksessa Works Bollati Boringhieri To vol. VIII.
• S. Freud The Ego and the Id teoksessa Bollati Boringhieri To vol. IX.
• G. Groddek Esin kirja Adelphi 1966
• Laplanche ja Pontalis Psykoanalyysin tietosanakirja Laterza 2005
• U. Galiberti Psykologia Garzanti Vuoteen 1999

• Jos haluat yksityisneuvontaa, kirjaudu sisään Dream Directory -osoitteeseen
• Tilaa Guide NEWSLETTER ilmaiseksi toiset 1400 ihmistä on jo tehnyt niin TILAA NYT!

Ennen kuin jätät meidät

Hyvä lukija, olen yrittänyt tehdä aiheesta yksinkertaisen ja ymmärrettävän, ja toivon, että se on herättänyt kiinnostuksesi ja saanut sinut syventymään aiheeseen lisää. Kiitos, jos voit korvata ponnistukseni pienellä kohteliaisuudella:

Jaa artikkeli ja tykkää siitä.